Kesä alkaa Helenan puutarhassa herkin sävyin

Olimme ensimmäistä kertaa mökillä. Kesäkuu alkoi upeassa säässä. Tulppaanit olivat nähneet parhaat päivänsä ja Syreenit olivat jo menossa, mutta Koivumäellä oli kaunista ja kukat kukkivat herkkinä sinipunaisissa ja pastelleissa asuissaan. Syreenien aikaan ei mökillä ole oltukaan toviin. Mumselin, poikani isomummon 80-vuotispäivän kunniaksi taannoin istutettu koristeomenapuu kukki ensimmäistä kertaa, mutta hätkähdyttävimpinä kukkivat lukuisat Lemmikkilammet tai -meret, joissa keijut varmasti sukeltelevat iltaisin. Myös joskus taskunpohjaltani löytyneistä mystisistä Kärhön siemenistä kasvatettu taimi oli saanut 2 kukkaa, valkoisen ja sinisen. Mystistä! Lukuisat nuput ja lehtiruusukkeet sekä lupailivat kukkaloistoa talven tuloon asti. Upeaa. Tässä Helenan puutarhan kesän alun kohokohtia.

Advertisements

Landeilua ja Töölönlahdella kävelyllä



Oltiinpa landella viime viikonloppuna. Meni kyllä ihan vaan oleiluksi. Syötiin pakastepitsaa, saunottiin, rötvättiin ja makoiltiin tammen alla. Sitruunavärimintun taimet, jotka palstalla kuolivat, viihtyvät hienosti möksällä. Kasvin tuoksu on kyllä hieno! Täytyy kyllä sanoa, että siellä ei ole satanut melkein ollenkaan ja se kyllä näkyy. Ruoho on kuivunut keltaiseksi ja luonto näytti vähän nääntyneeltä. Ei edes jaksettu lähteä sienien etsintään. Olisi varmaan ollut turha reissu. Nyt taas uusiksi böndelle. Sateiden jäljiltä sieniä saattaisi jo löytyäkin.






Kävin tuossa katselemassa taas Finlandiapuiston tämän vuotisia istutuksiakin. Lämpimät säät ovat olleet suosiolliset kesäkukille. Kukkaloisto on täyteläinen ja runsas, runsas väreissäkin. Lempipenkkini on ihana pastellipenkki, josta en sitten onnistunutkaan ottamaan kovin hyviä kuvia. Ai että se on söpö! Narsissitupakat ovat myös kaksi kertaa isommat kuin viime vuonna. Kääpiösamettikukat kukkivat hienosti puistossa, mutta jostain syystä eivät tänä vuonna palstalla. En kyllä edes muista minne siemenet sirottelin. Harmillista kyllä. Ne ovat kauniita ja helppoja loppukesän kukkia ja auttavat vielä muita kasvejakin ja torjuvat tuholaisia.

Tässä on nyt se lempikukkapenkkini. Ilmava, kevyt, luonteva, keijumainen, vaaleanpunainen unelma.

Töölönlahdelle on ilmestynyt myös keinuja puihin. Jouduinpa ihmettelemään myös paria outoa keltaista “oliota” kiipeämässä Hopeapajun kylkeä. Mitä lienevät… Toinen Hopeapaju oli taas saanut Pihlajasta kasvukumppanin. Löysin myös hienon jättipahkan Koivusta Ooppertalon edustalta. Tällaista nastaa ja sekalaista meininkiä. 🙂

Lomailua

Oltiin taas maaseutuilemassa melkein viikko. Nyt on puolison viimeinen lomaviikko käynnissä. Näin pitkää lämmintä kautta en muista. Helle saa unen maistumaan päivisin paremmalta kuin öisin. Kuuman päivän jäljiltä sisällä on niin lämmin että, mökillä nukuinkin yhden yön syntymäasussa suoraan puulattialla.:) Lomailu oli siis ihan lomailua kuumuudenkin takia. Uimassa käymisen lisäksi piti ottaa pihalla kylmiä suihkuja. Kyllä heiluin vähän taas viikatteen kanssa, mutta sekin homma jäi pikkasen puolitiehen… Päivärytmi pitäisi olla tällaisilla säillä päinvastainen. Nukkumista päivällä ja puuhailua illalla, yöllä tai aikaisin aamulla. Onneksi saa lomailla.

Alla kuvassa on taas pojalle pieni varjoviritys auringolta. Valo tuli ihanasti kankaan läpi, että itse itsekin viihdyin lepattavaa kangasta katoessa omenapuun alla. Parhaaksi mobiiliksi on todettu puun oksat tuulessa heilumassa. Perhosia oli myös aika lailla kaunokkien kimpussa ja Mäkimeiramin ympärillä pörräsi kymmeniä siivekkäitä. Pitäisi hankkia perhoskirja seuraavaksi kun en perhosia oikein tunne, mutta alla oleva oranssi taitaa olla Etelänhopeatäpläperhonen, valkoiset Kaaliperhosia ja musta Suruvaippa.

Käytiin Kesänihanallakin just ennen lähtöä kastelemassa ja poimittiin mukaan salaattia, mangoldia ja ensimmäiset kesäkurpitsat. Tilkulla on ihana olla kun kaikki jotenkin on jo. Tekisi mieli vain haahuilla siellä tekemättä kauheasti mitään. Täytyy kyllä myöntää, että kyllä mielessä ovat pyörineet jo syystyötkin, mutta koetan mutustella suunnitelmia ääneti vielä ennen lähempää ajankohtaa, joka kyllä häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Kohta on elokuu, kesän viimeinen kuukausi. Tältä näytti viikko sitten ja tänään menen katsomaan miltä nyt näyttää.







Kesä, helle, loma!

Puolisoni loma alkoi lauantaina. Sunnuntaina lähdimme mökille ja tulimme eilen torstai-iltana takaisin. Koko loman ajan oli hellettä. Ei juuri tullut valokuvattua eikä pihahommia tehtyä. Yhtenä päivänä kyllä viikatoin bikineissä, mikä on kyllä hauskaa! Siinä on hommassa on aitoa tunnetta. Kotiintulopäivänä iski kunnon kesähelleukkonen ja Ukko jytäsi kotimatkallakin niin ja, että jouduttiin parkkeeraamaan auto motarille odottamaan, että selkeämpää ajoilmaa.

Hellesäällä valokuvaaminen on aina yhtä vaikeaa. Oikeaa valotusta on vaikea löytää. Tässä kuitenkin reissun vähistä kuvista namipaloja.

Helenan kukkaniitty oli yhtä soma kuin aina ennenkin.

Uusittu ranskalainen yläkukkapenkki ei näytä enää kovin uusitulta.

Ruusutkin alkoivat aukeilla.

Malvat ovat ihania!

Tiikerinliljat loistivat oransseina.

Luonnonkukat lumosivat.

Jasmike avasi myös nuppunsa.

Maalaisrauhaa. Kyllä kelpasi lomailla!

Juhannustaikaa Koivumäellä

Kesän ensimmäiset kukat on kerätty  ja seppele väsätty. Poika sai naapurilta oman minijuhannusvihdan! Kissatkin pääsivät kesän ensimmäiselle luontolomalle haistelemaan vähän Pekka Töpöhännän jälkiä. Tajusin vasta jälkikäteen, että olisi pitänyt toivottaa täällä hyvää Juhannusta ja ilmoittaa lähdöstäni Juhannuksen viettoon landelle viikko etu ajassa!

Viikko meni nopeasti ja oli todella kaunista, rauhallista ja mukavaa. Mökkipaikka on puolisoni puolen, appelaksi tai anoppilaksikin sitä voisi kai kutsua.

Sieltäkin löytyy kasvien kirjoa, kukkien loistoa ja puutarhan ihanuutta monissa muodoissa. Tässä parhaita tuokiota viikon lomalta luonnon helmassa. Ensimmäisenä hiven Helenan englantilaista puutarhatunnelmaa.








Etupihalla loisti kaikki kukat ihanasti. Tuntui, että tänä vuonna kaikki luonnonkasvitkin olisivat olleet erityisen terässä ja kukkineet poikkeuksellisen runsaina. Ehkä vaihtelevat säät ovat olleet kasveille kuitenkin suosiollisia. Viikossa kyllä huomaa kuinka nopeasti kesä etenee. Vihreät pikku nuput yks kaks ovat räjähtäneet auki ja toisaalla terälehdet jo varisevat ja kellastuvat! Värit vaihtuvat sateenkaarena.

Seuraavaksi meidän majapaikkamme eli tallin takaa löytyvää “japanilaisen puutarhan” tunnelmaa.





Saunan ja tallin takaa löytyy myös Hupila.

Variksenpelätin Jori odottaa vielä pääsyä omalle paikalleen japanilaiseen puutarhaan Kirsikkapuiden varjoon.

Akileijat ovat lapsuudestani asti olleet yksiä lempikukistai. Tänä vuonna niitä tuntui olevan joka puolella ja paljon. Palstallakin niitä on tänä vuonna erilaisia. Koivumäeltä löytyy japanilaisen kirsikkatarhan ja englantilaisen puutarhan lisäksi myös niitty-, keto-, hedelmätarha-, villipuutarha- ja luonnonmukaisen puutarhan tunnelmaa.






Päikkärit ja unelmointihan kuuluu myös Juhannukseen. Tulipa askarreltua skumppapullon korkeista ja kävyistä pojalle mobiili. Pikku-prinssin oli hyvä levätä prinssiverhon varjossa ja unikaverikin on aika kiva.