Salainen puutarha

Töölönlahden rannassa on paikka, jota olen aina kutsunut Salaiseksi puutarhaksi. Siellä kasvaa Hopeapoppeli, joka on minulle taikapuu. Paikassa on magiaa. Sinne eivät suorat linjat ja ruohonleikkurit jaksa. Salainen puutarha on ihanasti villiintynyt, rönsyilevä, rosoinen ja herkkä. Siellä mielikuvituksella on tilaa elää. Poppelin hopeiset sormet silittävät veden pintaa hellästi repaleisella rantaviivalla. Puun oksalle voisi kuvitella valkoisen pantterin nukkumaan päiväunia ja kolibrit ja perhoset kilpailemaan puun latvuksiin. Paikka on kuin satukirjan taiottu puutarha.

Tänä vuonna olin päättänyt, että otan Salaisesta puutarhasta paikasta kuvia keväästä talveen. Ideana oli tallentaa miten paikka umpeutuu pikku hiljaa kivipuutarhasta viidakoksi. Vanhojakin kuvia on jonkin verran… Olen aina miettinyt, että mikä tai mitä siellä on ollut ja miksi ei enää ole? Siellä on kauniit kivilaatoitukset, jotka on rakennettu jotain, mutta mitä tarkoitusta varten? Ne kesän mittaan aika nopeasti peittyvät Jättitatarkasvuston peittoon, jonka holveissa salainen polku johdattaa tämän ihanan ja runsaan viidakon läpi. Mielikuvissani olen nähnyt siellä joskus kahvilan tai ihmisiä aurinkotuoleissa 20-lukulaisittain. Ehkä vähän Hercule Poirot-tyyliin. Valkoisia päivänvarjoja, matalia korkokenkiä, hattuja, huiveja, teetä ja leivoksia. Parisen viikkoa sitten kävelin ottamaan lisää kuvia ja kas kummaa sinne oli ilmestynyt kahvila. Kahvila ei ollut vielä auennut, mutta pitäjä oli paikalla ja oli ihan pakko vähän haastatella häntä. Hän osasi kertoa, että paikalla onkin ollut kahvila, joka 90- luvun alussa on palanut. Hauskaa oli, että myös hän on nimittänyt paikka Salaiseksi puutarhaksi ja hänellekin ihana Hopeapoppeli on ollut “taikapuu”. Kahvila on nimeltään Kahvikioski Tyyni. Tämän linkin alla on ainut teksti, jonka löysin netistä koskien kahvilaa. Johtuu varmaan paikan tuoreudesta.

Kahvilan ilmestyttyä paikalle, tuntui jotenkin luonnolliselta hetkeltä kirjoittaa Salaisesta puutarhasta. Vaikka paikka onkin vielä melko salainen ja hiukkasen piilossa, tuntuu, että nyt se on jotenkin lopullisesti löydetty. Salaisen puutarhan tarina on lopussa, ainakin hetkeksi. Olen käynyt kahvilassa jo parilla espressolla ja Salaisessa puutarhassa on kyllä ihana istuskella. Myöskin vaikuttaa siltä, että paikan villiin luonteeseen ei tulla koskemaan liikaa. Tämä ajatus lohduttaa ja miellyttää minua, koska jotenkin olen paikkaan niin kovin kiintynyt. Ajan kysymyshän oli milloin paikkaa alettaisiin käyttämään jossain muodossa. Eilen kävin ottamassa viimeiset kuvat kuvasarjaani. Haikea mielihän siinä tuli. Kahvilan olemassaoloa ei voi tietenkään poissulkea, mutta hyvä vaihtoehto se todella on. Ruohokattoineen se on toteutettu hyvällä maulla ja paikan luonnetta kunnioittaen. Tässä, lopuksi ja hartaudella aika liuta kuvia, joita vuoden mittaan olen paikasta napsinut.












































































Advertisements

12 thoughts on “Salainen puutarha

  1. Hei, minäkin ihailen hienoja kuviasi; tuttu maisema tuo kaunis Töölönlahti. Nykyisenä “belgialaisena” en tunne henk.kohtaisesti Tyyni kahvilakioskia mutta mielestäni se täytyy ehdottomasti saada jatkaa toimintaansa!

    Eikö Hgin kaupunki voi vaikka peittää sitä pätkää vesiletkua joka osuu vilkkaan kulkutien kohdalle vaikkapa muovimatolla jotta varomaton kulkija ei sen yli voi kompastua? näitä “mattoja” näkyy silloin tällöin rakennusmailla tai esim ulkoilma konserteissa peittäen kaiken maailman kaapeleita, johtoja ja letkuja.

  2. Kauniita kuvia- ja mika ihana keidas kaupungin keskella. Tulee ihan Helsinkia, nain nykyisena Lontoolaisena, ihan ikava. Oli kiva nahdia kuvia viela eri vuodenajoilta. Jos kahvila on viela kesalla toiminnassa- menen ihan varmasti! ;o)

  3. Pingback: Let’s not worry, it’s just a protest | Jees Helsinki Jees

  4. Kiitos mielenkiinnosta ja kutsusta. Tulen kahvittelemaan mieluusti. Pidän paikasta ja asun lähistöllä. Olen käynytkin siellä jo muutamalla kahvilla.

  5. kiva että ole kuvannut meille tärkeää kahvilan lyhyttä historiaa.

    Olisi kiva jos tulisit käymään ja kertoisit itsestäri meille.

    Terveisi Pääputkimies Kalle Korpiola, Kahvila tyyni

  6. Pingback: Näkyvä ja näkymätön | Pieni puutarha

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s