Ah niin ihana päivä palstalla!

Eilen olin pojan kanssa palstalla. Lapsen kanssa osa ajasta kuluu pakkaamiseen ja purkamiseen, mutta ei se mitään. Pyörä kulki hyvin, vaikka hitaasti, mutta ei se haittaa. Olin litimärkänä hiestä kun pääsimme perille. Tulipahan sporttailtua.

Kaikki ihana vaatii yleensä vaivannäköä ja aikaa. Samoin pläntti. Välillä miettii( itse asiassa aika usein:)), että milloin ehdin, milloin kerkeän, aika kuluu, kohta on kesäkuun alku ja pitäisi olla jo kunnossa sen ja sen ja sen ja vaikka on Kylvö- ja korjuukalenterikin niin on koko ajan myöhässä kaikesta! Sitten tulee tällainen ihana aurinkoinen päivä tilkulla. Kuin nappia painamalla kiireen tuntu on poissa ja alkaa nauttiminen, hanskat kädessä, lapio kourassa, hiki otsassa. Vihdoin tekeekin jotain, ei vain unelmoi ja punnitse ja spekuloi. Onhan sitä ehtinyt olla jo ikävä Kesänihanaa ja Viherpeukaloputkikatsetta, jolla rajata suorituspaineet pois. Sitä vain puuhaa kaikella rakkaudella, omasta halusta, luonnollisesti ilman paineita, vaikka vielä hetki sitten kotona oli kauhea kiire tehdä kaikkea mahdollista. Syksyllähän sitä vasta tajuaa, kuinka paljon vaivaa kaikki vaatii ja silloin osaa arvostaa myös omaa työtään ja sen tulosta enemmän, vaikka luontohan suurimman osan työstä tekee.

Poika nukkui tosiaan toiset päikkärinsä nimikkopaikassaan narsissien katveessa. Lisää unelmointia tilkulle! Narsissit ovat vanhaa perua ja jo palstalla aloittaessani sen hoidon. Myös valkovuokot ja sinivuokot ovat jonkun edellisistä aarin hoitajista vadelmien juurelle istuttamia. Narsisseista opin vasta viime vuonna, että ne ovat mykyllisiä ja yksi harvoista lajeista, jotka eivät maistu myyrille tai jäniksille. Myrkyllisyys on toki kyseenalaista nyt kun poikakin viihtyy palstalla. Toisaalta ne voivat olla hyviä aidan tuntumassa. Ehkä kutsumattomat vieraat osaavat pysyä poissa. Keväisinhän ei ole vielä muiden kasvien suojaa. Tuoksu on myös yksi elementti, joka kiehtoo minua kasveissa, kuten narsisseissakin. Palstalla kasvava valkonarsissi tuoksuu huumaavasti, varsinkin kun sen on poiminut maljakkoon. Jotkut narsisseista tuoksuvat todella voimakkaasti, kuulemma jopa häiritsevästi. Puutarhassa kasvin tuoksu voi houkuttaa, karkoittaa tai se voi vain vietellä. Kaikissa muodoissaan se on tervetullut elementti tilkulleni. Myös kasveihin liittyvät tarinat kiehtovat minua. Narsissin luonne sai aivan uuden puolen tarinallaan.

Olen aina ollut ehkä enemmän narsissi- kuin tulppaani-ihminen. Nykyään kuitenkin tulppaanitkin ovat alkaneet viehättää minua perinteikkäällä romanttisuudellaan. Suunnittelin juuri, että syksyllä voisin istuttaa valkoisia ja vaaleanpunaisia tulppaaneja palstalle. Vaaleanpunainen ja keltainen ja valkoinen voisivat olla aika funky- yhdistelmä. Tämän vuoden Tulppaaninäyttelyssä Kasvitieteellisessä puutarhassa oli kaikki karkkivärit edustettuna. Jostain syystä piparkakkutalomainen sateenkaarivärimaisema piristi vinksahtaneisuudellaan ja alkoi samalla kiehtoakin. Keltainen, punainen ja oranssi eivät ole lempivärejäni muuten ympäristössä. Olen siinä suhteessa harmaa ihminen. Palstalle ne kuitenkin kuuluvat. Samettikukat, kehäkukat ja krassit ovat siellä välttämättömyys puhumattakaan monista muista iltaruskon sävyissä kukkijoista.

Kevätkukista vielä sen verran, että keltainen kevätesikko oli pienenä lemmikin( Lemmikin englannin kielinen nimi Forget-me-not oli niin runotyttöjuttu ja oli siistiä tajuta enkkua. ) ohella lenpikukkani. Sellainen kasvoi omenapuun alla ja kukintaa odotin aina herkeämättä käymällä melkein joka päivä katsomassa, kukkisiko se jo. Kun tajusin, että esikkoja on muunlaisiakin, kaikissa väreissä, ihastukseni kasviin hiukan laantui. Se ei tuntunut enää niin spesiaalilta. Nyt alkaa kyllä tuntua, että palsta tarvitsee Kevätesikkonsa.

Plänttivisiitin paras hetki oli kuitenkin köllöttely pojan kanssa filtillä päivänvarjon alla, auringon lävistäessänarsissien kukat. Myöhemmin myös palstanaapuri piti poikaa sylissä. Rikkaruohoja on niin paljon, niin paljon!….. Ainakin osa niistä sai kyytiä ja kyllä sain vähän möihittyä maata, rankaistua Asteria ja siirrettyä Kultapiiskun. Seuraavalla kerralla jatketaan mihin jäätiin.

Advertisements

2 thoughts on “Ah niin ihana päivä palstalla!

  1. Tomatillot viety naapuriin kovasti kiitoksia. Omani odottaa Hupilassa sopivaa istutushetkeä, mikä se sitten olisikaan istutuskalenterisi mukaan.

    • Kesäkuun istutusaika alkaa vasta 13.6. ja hedelmäkasvipäiviä silloin olisi ke 16.6 klo13- pe 18.6. klo 23 asti. Jos tuntuu siltä, että taimet vaativat jo aiemmin isomman tilan, voi niille varmaan antaa jotain ravinnetta tai istuttaa istutusaikaan kuulumattomana hedelmäkasvipäivänä ja harata multaa sitten tuona yllä mainitsemanani aikana. Seuraavat hedelmäkasvipäivät ovat la 29.5. klo 18- ti 1.6. klo 04.00. En ole kyllä paras kalenterin tulkitsija vielä. Aika haastavaa. Onnea matkaan!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s