Kiinanruusun kevään ensimmäinen kukka

Toissapäivänä Kiinanruusu avasi kauan odotetun ensimmäisen kukkansa. Nuppu oli täysikokoisena vaikka kuinka kauan, ja aukesi hitaammin kuin ennen. Syy saattoi olla kasvin laiminlyönnistä. Kasvi oli kokoonsa nähden varmasti liian pienessä ruukussa ja en edes muista milloin se olisi istutettu uudelleen. Leikkasin kasvia viime syksynä ensimmäistä kertaa kun luin jostain, että Kiinanruusu leikataan syksyllä. En ollut ennen edes tiennyt, että kasvia voi tai saa leikata. Leikkauksen jälkeen luin taas jostain, että kasvin leikkausjankohta tulisikin olla kevät.

Syksyn leikkauksen jäljiltä kasviin kasvoi versoja, joita en nyt sitten keväällä viitsinyt uudelleen leikata. Niihin versoihin tulee kuitenkin kukkia. Joinakin kesinä kasvi on tehnyt kymmeniä kukkia, vaikka onkin kooltaan pieni. Syysleikkauksen jäljiltä sen koko oli kasvanut uusien versojen myötä, ja paakku oli alkanut näyttää pieneltä suhteessa kasviin.  Tätytyy seurata tilannetta ja päättää taas syksyllä leikatako vai jättääkö seuraava leikkaus ensi vuoden kevääseen.

Ongelmallisinta kotikasvien kanssa on se, että ikkunalaudalle ei mahdu kuin tietty määrä kasveja. Tänä keväänä luovuin joistain kasveista vain sen takia, että alkoi olla ahdasta. Meillä ei ole paljon kasveja, mutta näin keväällä ikkunalle täytyy mahtua taimi-istutuksetkin. Niitä ei ole kauheasti, mutta ei ole ikkunalautatilaakaan. Yksittäisiä viherkasvejakin on helpompi ihailla kun ne eivät ole viidakkona, vaan niille on varattu oma tilansa. Lahjakasvejakin tulee aina silloin tällöin.

Vaikka kasvit ovat ihania, niin en myöskään haluaisi niiden kasvavan liian isoiksi, koska mahdollisen tilanpuutteen takia niistä luopuminen on vaikeaa. Senkin takia Kiinanruusu on saanut jäädä pieneen ruukkuun näin pitkäksi aikaa. Kun kasvi on pienessä ruukussa ja tavallaan vähän kituukin, niin se ei kasva kokoa niin paljoa. Voisi myös kuvitella, että kukkivalla kasvilla jää enemmän tehoja kukkimiseen juurien kasvattamisen sijasta. Usein on tullut lisättyä multaa vain kasvin juurelle silloin kun kasvi on syönyt paakkunsa ihan kuopalle.

Kiinanruusun kukka on tänä keväänä kuitenkin isompi kuin koskaan aiemmin. Syy saattaa olla säännöllinen kevätlannoitus. Lannoitus on uusi panostus, koska en ole saanut Kohtalonköynnöstä koskaan kukkimaan. Lannoitus ja leikkuu kuulemma auttaisivat siihen. Vielä eivät ole auttaneet ja ei se kuki vieläkään! Ongelma taitaa olla valon puute tai kohtalo, vaikka vielä en suostu luovuttamaan. Kasvitieteellisessä puutarhassa kukat näyttivät hienoilta.

Ennen ainut asia, jonka olin kuullut Kiinanruusun hoidosta oli että nuppuista tai kukkivaa kasvia ei saisi siirrellä. Vaarana olisi kukkien ja nuppujen variseminen. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta kai sekin riippuu siitä kuinka kasvia retuuttaa tai hivuttaa. Tänään otin kuitenkin kukkivan kasvin kanssa riskin ja istutin kasvin isompaan ruukkuun. Vanha ruukku oli niin täynnä juuristoa, että paakku oli kova kuin kivi. Koetin raotella juuriakin hiukan ennen uuteen ruukkuun ja multaan istutusta, kun muistelen, että näin jossain on neuvottu, mutta en uskaltanut kauheasti. Nyt kasvi on uudelleen istutettu ja ei ole vielä ainakaan tiputtanut kukkaansa. Kukka oli auetessa poispäin, niin nyt sain samalla hyvän tilaisuuden kääntää kasvin kukka katsetta kohti.

Advertisements